Omituisten otusten yö.. (ja valtaama keittiö)

Onnituneesti samassa häkissä.

Onnellinen oravaperhe, ylhäältä vas. reunasta: Lumikki, Tuhmikki ja naksu, alhaalla Sipsi.

Täytyy myöntää, että jännitys momentti oli suuri, kun päästin Sipsin näiden neitokaisten kanssa samaan häkkiin. Pelkäsin että tuleekohan tästä kovakin "verilöyly", sillä herra oli verkko häkin läpi yrittänyt näykkiä neitejä ja muutenkin oli kovalla puolustus kannalla. Ajoin Lumikin ja Tuhkimon häkin pohjalle syömään ja päästin Sipsin yläovesta sisään. Pidin itse käsillä "muuria" häkin keskellä. Yllätyksekseni Sipsi kuitenkin käytti nenäänsä ja alkoi haistelemaan innoissaan häkkiä. Ehkä siellä pääkopassa sitten joku näistä tyttöjen tuoksuista naksahti ja se lähti täysin erilaisella asenteella tutustumaan. Rauhassa se lähestyi ja tytöt eivät olleet huomaavinaankaan tätä komeaa poikaa. Siinä sitten kaikki haistelivat toisiaan innokkaasti ja alkoivat syömään hedelmiä samalta kipolta. Tämän jälkeen päästinkin sitten Naksun myös häkkiin ja hänkin sopeutui tilanteeseen yhtä hyvin. Aamu varhaisella kaikki kömpivätkin samaan pönttöön nukkumaan :)

Viikko on kulunut tästä ja olen jo hieman huomannut "parin muodostusta". Sipsi ja Lumikki hengailevat selvästi lähekkäin. Tuhmikki ja Naksu alkavat myös selvästi olemaan sydänkäpysiä. Aika hauskaa, sillä oravien luonteetkin osuvat ihan yks' yhteen. Ehkä ensi kesänä on odotettavissa jo poikasia? Vaikea sanoa, mutta itse toivon parasta. :) 

Naksu.

Spsi.

Lumikki ja Tuhmikki.

Sokerioravan varoitus äänet

 

Tänä aamuna sain vihdoin nauhoitettua pienen pätkän kiukkuisesta sokerioravasta. Moni ihminen pelästyy, kun kuulee ensimmäisen kerran tämän pientä palosireeniä muistuttavan sähinän. Epävarma sokru voi myös purra, mutta koulutuksen kannalta parasta on pitää käsi aivan paikallaan. Mikäli vedät käden vaistomaisesti pois, sokru saattaa pelästyä sitä entisestään ja näin ollen se ei myöskään pääse haistelemaan sitä. On myös tärkeää, ettei eläin opi pääsemään ihmisistä eroon huonolla käytöksellään.
Tällaisesta sokrusta ei tulisi koskaan käsi kesyä lemmikkiä ja se vaikeuttaisi huomattavasti eläimen hoitoa.

Pohdintaa häkistä..

 Ihan ensiksi haluan painottaa, että sokeriorava ei ole häkkieläin. Se tarvitsee päivittäin lähes rajoittamattoman määrän liikuntaa ja virikkeitä. Tämän lajin tarvitsemaa häkkiä ei saa ostettua valmiina, joten suurin osa harrastajista tekee ne itse. Omat minimi mittani ovat L 60cm, S 40cm ja K 195cm, korkeus on aina leveyttä ja syvyyttä tärkeämpää, sillä nämä eläimet elävät luonnossakin latvustoissa. Niillä on turvallisempaa ja stressittömämpää olla, mitä ylempänä ne saavat nukkua. Alas ne tulevat lähinnä syömään ja etsimään itsellensä uusia virikkeitä.

Sokrut rakastavat häkin takaseinässä olevaa verhoa.

Häkin rakennusmateriaalit ja hinnat:

Bestå kaappi ikeasta 65 euroa
Vitriini ovi 75 euroa
Jalat Bestå kaappiin yht 20 euroa
Ilmastointi ritilät 5 kpl yht 15 euroa

Sisustus:
Varho vaijeri ikeasta 5 euroa
Verhot ikeasta 9,95 euroa
Tekoturkiksesta tehty pussukka eurokankaasta yht 10 euroa
Pesämaja Faunattaresta 13 euroa
Rottinkiputki Faunattaresta 12 euroa
Olkiputki Megaeläimestä 10 euroa
Olkipallo Mustista ja mirristä 7 euroa

Puut leppää ja haettu ilmaiseksi omasta metsästä.

Muut tarvikkeet: Ruuveja puiden kiinnittämiseen, akkuporakone, tynnyriterä ilmastointi ritilöitä varten, nippusiteitä ja kiinnitys koukkuja muita sisustuksia varten.

 

Ruokinnan olen hoitanut häkin pohjalta pieneltä lautaselta, sillä nämä kaverit saivat kaikki ylemmäs kiinnitettävät astiat tiputettua. Juomapullon olen taas sijoittanut koukulla pesämajan viereen, koska siitä on helppo käydä hörppimässä jos kesken unien tulee jano.


Häkin päivittäiseen puhdistukseen kuuluu ruoka astioiden pesu. Tarvittaessa vaihdan lattialla olevan paperin, mutta yleensä se tehdään kaksi tai kolme kertaa viikossa. Samalla myös puhdistan rätillä ja miedolla pesi aineella häkin pohjan, seinät ja ikkuna lasit

Porkkanaa, vesimelonia, mansikoita ja vesikrassia. Keskellä on päivittäinen vitamiini annos.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uusia ystäviä..

Lumikki ylempänä ja alempana Tuhmikki

Ensimmäistä kertaa pääsen kirjoittamaan, alkuhan on ollut lähinnä vain kuvia.

Sipsi ja Naksu saivat perjantaina uudet ystävät Tampereelta. Sokeriorava pienokaiset "Tuhkimo" eli "Tuhmikki" ja Lumikin. Nämä kaksi nuorta naarasta ovat aitoja suomalaisia kotikasvatteja. Matkat sujuivat moitteetta ja jo matkalla huomasi näiden neitien eroavaisuuksia. Tuhmikki alkoi nimittäin kiljua saman tien, jos kuljetus kopan reijistä kurkki, kun taas lumikki vain nukkui tyytyväisenä pesäpussissa.
No tämä kotiuttaminen ei nyt sitten mennytkään, kuin strömssöössä. Sipsi ei voinut ymmärtää mitä nämä kääpiöt oikein olivat ja vielä enemmän ihmeissään siitä, olisiko niiden tarkoitus muuttaa samaan häkkiin asumaan. Naksu, joka on yleensä se pomppiva riiviö, jätti koko tutustumisen Sipsille ja katsoi vain yläoksilla näitä ihmeissään. Tuhmikki hyppäsikin heti boxista näiden kahden reviirille, josta sitten alkoi keskinäinen kähinä. Se hyvä puoli mikä tällaisessa iso ovisessa vaatekaapissa on, että pääsin puuttumaan tilanteeseen saman tien. No sen suurimpia epäröimättä, laitoin pojat niiden vanhaan lintuhäkkiin ja pienokaiset tähän isompaan loossiin lepäämään.

Nyt aloitan totuttelun päivä kerrallaan, erilaisia metodeita on monia ja palaan kyllä kertomaan mikä niistä tehosi parhaiten! :)

Lumikki

Tuhmikki

Kuva kollaasi

 

Valmiina lentoon!

Missä heekku on?!

Syliin!

"Kapinen kurre pose"

Ihan mahdoton ikävä!

Pusi pusi äityli!!

Ikävä oli ihan mahdottoman suuri, kun jouduin kylpyhuone remontin takia olemaan kotoani kaksi yötä poissa. Päivisin kävin tietenkin huoltamassa häkin ja täyttämässä ruoka kulhot hedelmillä, vihanneksilla ja jauhomadoilla.

Se kaikista oleellisin eli oravien kanssa seurustelu jäi tietenkin puuttumaan, koska ne nukkuvat, kun minä olin paikalla. Onneksi kylpyhuone on nyt kunnossa ja pääsin näinkin pian takaisin kotiin! Naksu oli ehdottomasti ikävöinyt minua eniten ja siltä sainkin ihania pusuja nenälleni.

Uusia kuvia Sipsistä ja Naksusta

 

Tervetuloa...

...Olen juuri avannut uuden sivuston, joka keskittyy sokerioraviin. Tarkoituksenani on levittää tietoa tästä valloittavasta lemmikistä, joka on vielä aika tuntematon suomessa. Sivustoni on vielä pahasti kesken, joten pyydän hieman kärsivällisyyttä! :)